Usein odotus perinnönjaossa on, että perillisten osalta saldo jää plussalle. Näin ei käy aina.

Perikunnalle voi olla ikävä yllätys, kun kuolinpesän varat eivät riitä sen velkojen maksamiseen, varsinkin jos vainajan todellisesta taloustilanteesta ei ollut tietoa. Mikäli vainajalla on velkoja, pitää nämä maksaa pois tai järjestää uudelleen maksujen ja takausten osalta ennen ositusta tai perinnönjakoa. Jos tämän jälkeen jää omaisuutta, jaetaan se perillisten kesken. Eli, vaikka on totta, ettei Suomessa peritä velkoja, säilyvät vainajan velat ja velkojilla on edelleen oikeus saataviinsa. Pääsääntönä kuolinpesän osakkailla ei siis ole henkilökohtaista velkavastuuta, vaan heidän vastuu rajoittuu jäämistöosuuden määrään.

Kiinnitys, pantti, rasite, asumisoikeus… Kiinteistö- ja asuntokauppoihin liittyen on monia termejä, joiden merkitys on hyvä selvittää ennen kauppaa.

Ostaessaan omakotitalon, asunto-osakkeen, rivi- tai paritalon, kesämökin tai maapalstan, liittyy kaupan kohteeseen usein kiinnityksiä tai rasitteita. Ikävien yllätysten välttämiseksi kannattaa selvittää mistä on kyse. Pahimmassa tapauksessa kiinteistö on vakuutena myyjän maksamattomille lainoille ja mikäli kiinnityksiä tai osakekirjoja ei luovuteta kauppatilaisuudessa voi kaupan kohde tulla realisoitavaksi myyjän veloista vielä kaupan jälkeen. Asuinkiinteistöä voi myös rasittaa elinikäinen asumisoikeus joka ei purkaannu automaattisesti edes omistajavaihdoksessa.

Monen suomalaisen eläessä uusperheessä on hyvä pohtia perheen omistussuhteita ja erityisesti mitä tapahtuu, kun yksi vanhemmista kuolee. Jos vanhempi menehtyy ilman testamenttia, menee perintö lain mukaan vain omille rintaperillisille, eli omille biologisille tai adoptoiduille lapsille. Perheen muilla lapsilla ei ole automaattista perintöoikeutta.

Näin loppuvuodesta kannattaa katsoa sijoitussalkkua. Luovutustappioita saa vähentää ja tuhannen euron edestä saa myydä verotta.

Sijoittajana voit nykyisin vähentää luovutustappioita jopa viiden vuoden ajan. Mikäli olet saanut luovutusvoittoa tänä vuonna, voi siitä vähentää aikaisempien vuosien tappiot. Ensi sijassa vähennykset tehdään luovutusvoitosta, mutta jos ei ole voittoa mistä vähentää, voidaan vähennys tehdä muista pääomatuloista, kuten osinko- tai vuokratuloista.

Omavero, verohallinnon verkkopalvelu, on avautunut henkilöasiakkaille marraskuussa 2018. Tämä palvelu kokoaa henkilön veroasiat yhteen paikkaan. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla, sähköisellä henkilökortilla tai mobiilivarmenteella. Omaverossa voit muun muassa tilata verokortin tai hakea ennakkoveroa, antaa oman tai yrityksen veroilmoituksen, katsoa omia tietoja, tehdä lahjaveroilmoituksen, maksaa veroja sekä ilmoittaa tilinumerosi.

Syvästi loukkaava tahallinen rikos tai epäsiveellinen elämä voivat olla päteviä syitä jättämään jälkeläisen kokonaan ilman perintöä. Viime kädessä tuomioistuin ratkaisee riittävätkö testamentissa mainitut perusteet jälkeläisen perinnöttä jättämiselle.

Lesken oikeuteen vainajan omaisuuteen liittyy usein väärinkäsityksiä. Mikäli yhteinen omaisuus on merkitty ainoastaan toisen nimiin, voi tästä koitua ongelmia.

Jokainen elämäntilanne on yksilöllinen ja omaa tilannetta kannattaa tarkastella tapauskohtaisesti asiantuntijan apua käyttäen. Tässä kuitenkin yleisiä ohjeita aviopuolisoille avioerotilanteessa.

Eduskunta on helmikuussa 2018 hyväksynyt kansalaisaloitteen äitiyslaista. Aloitteen tavoitteena on parantaa lapsen oikeusturvaa tilanteissa, joissa lapsi syntyy naisparin perheeseen hedelmöityshoitojen kautta. Lapsen synnyttäjä on lain mukaan lapsen äiti, mutta laki sisältää säännökset äitiyden vahvistamisesta synnyttäneen äidin naispuolisen kumppanin osalta, kun lapsi on saanut alkunsa yhteisymmärryksessä hedelmöityshoitojen avulla. Äitiyden vahvistamismenettely vastaa pitkälti isyydenvahvistamismenettelyä. Äitiyslaki tulee voimaan 1.4.2019.

Erik valmistui oikeustieteen maisteriksi Turun yliopistosta vuonna 2011. Tämän jälkeen hän teki tuomioistuinharjoittelun Ahvenanmaan käräjäoikeudessa ja hänelle myönnettiin varatuomarin arvo vuonna 2012. Erik toimii lakimiehenä Notariaattikeskuksessa vuodesta 2018 lähtien. Ennen tätä Erik on ollut töissä muun muassa eduskunnassa.

Erik hoitaa sekä yksityis- että yritysoikeudellisia toimeksiantoja.